Kulttuuria kaikille!

2011-09-28T15:52:00.000+03:00

Tämä on viimeinen kirjoitukseni tällä blogilla. Olen kaksi viikkoa yrittänyt käydä kokemassa kulttuuria ja elämyksiä, mutta turhaan. Olen istunut koulunpenkillä, toimistolla Kiasman pedagogisessa osastossa ja erilaisissa kulkuneuvoissa. En ole mennyt yhetteenkään näyttelyyn, museoon, teatteriin tai lukenut mitään siihen liittyvää. Mitäs sitä täyspäiväisenä opiskelijana ollessa. Ei ole ollut aikaa "turhanpäiväiseen"vapaa-aikaan, eikä ole kyllä ollut rahaakaan mennä.

Matkatessani palaverista toiseen ja kouluun olen kuitenkin kiinnittänyt ihmeellisiin asioihin huomiota.

Metro. Metrossa nuoret miehet harrastaa flirttailevaa silmäpeliä nuorten naisten kanssa. Metrossa vanhemmat naiset kanta vähintään kahta laukkua tai kassia mukanaan, miehet istuu aina vähän haarat levällään. Nuoret naiset laittaa aina laukkunsa viereiseen penkkiin ja siirtävät sen vasta jonkun yrittäessä tunkea siihen. Metroon juoksevat ovat aina nuoria nuoria miehiä. Naiset yrittävät nopealla kävelyllä saavuttaa sen.

Metro on ihmeellinen paikka. Jos olisin taiteilija se olisi mahtava videoinstalaatioon mahdollistava tila. Siinä tallentuu Helsinkiläiset pienoiskoossa.

Ihmisten perusilme. Niin hämmästyttävä. Niin paljon alaspäin taipuvia suupieliä ja surullisia silmiä. Voi herran lettas! Vaikka asumme hyvinvointivaltiossa!

Muutamia tiloja lukuunottamatta perusilmeet ovat niin masentavia.

Kiasman ohi kävelevät ihmiset hymyilevät ja ihemttevät kuullessaan Omeka Ogbohn Tämä on Lagos- ääni-installaatiota. Se herättää heitä. Samoin Elielinaukiolla humpahtavaa musiikkia soittava Romani trio. Ihmiset selvästi kaipaavat jotain normista poikkeavaa hälinää.

Lapset. Niitä tuijottaa kaikki, jos ne on sattumoisin samassa liikennevälineessä. Niiillä ei ole onneksi mitään tilannetajua vaan ne paukauttaa kaikki mitä mieleen tulee.

Kynnet ja kädet. Tämän syksyn (ja toivottavsti tulevan talven) muotiin kuuluu kynsilakka ja käsien hoito. Myös miehillä. Missä ikinä olenkin kaikilla on viimeisen päälle laitetut, hulitelut ja siistit kynnet. Paitsi humalaisilla. Naisten asusteisiin kuuluu myös isot sormukset. Miehillä kiiltävät teräksiset tai kultaiset vihkisormukset. Kädet on persoonallisin piirre mitä voi löytää ihmisistä. Niitä ei voi meikata, maksaläiskiä ei voi peitellä eikä myöskään ryppyjä. Ne kertoo todellisen iän, luonteenpiirteen, voimakkuuden ja pehmeyden.

Minusta kulttuurin löytää ihmisistä. Heidän tekemisistään ja käyttäytymisestään. Siitä miten he kohtaavat asioita. Se on parasta kun sen osaa ja saa katsoa täysin ulkopuolisena. Pidättehän silmät auki seuravalla kerralla kun menette metroon? Ei sillä tumman ikkunan takana eikä kattorajassa ole mitään. Uskokaa minua.

Näillä pohdinnoilla lopetan tämän blogin kirjoittelun. Toivon, että kaikki hymyilisi vaikka on tulossa syksy. Nauttisi kaikesta mitä elämä eteen tuo. Älkää hävetkö katsekontakteja.

Näillä sanoilla satoivotan kaikille lukijoille oikein mukavaa syksyä.

ps. Tämän viikon perjantaina on luvattu hellettä!

Wisam Elfadl

Afrikkalainen musiikkitalolla

2011-09-19T07:57:00.000+03:00

Musiikkitalo. Se oli outo kokemus mennä sinne. Kaikki oli niin pelkistettyä arkkitehtuuria, että sattui afrikkalaiseen sisimpääni. Sanomatalon ja Pienen eduskuntatalon risteytys. Paljon lasia, harmaata pintaa ja jämptiä, suoraa linjaa.

Minä musiikin huonona tuntijana kiinnitin vain silmälle esteettisesti kauniisiin pintoihin. Sali oli iso, tumma, 360 asteinen. Eli jos joku on ”väärällä” puolella hän voipi siis katsella kapellimestarin hien roiskuntaa ja ilmeitä.

En ole koskaan laulanut julkisesti. En edes lapsena. Vaikka en ole käynyt laulutunneilla pidän silti lauluäänestäni. On ihan tunne joskus kun oma ääni taipuu juuri haluttuun säveleen. Tämä tapahtui Musiikkitalon vessassa. Mietin, että onkohan ne sinnekin satsanneet akustiikkaan?

Jos näin, niin tiedänpähän ainakin paikan missä voisi tästä lähin huoletta lauleskella.

Le voyage – Matka maailman ympäri

2011-08-29T14:43:00.000+03:00

Ravintola Hima ja Sali.

Sain tekstiviestin 15.8, koulukaveriltani. ”Me niin tarvitaan joku afrikkalainen nainen siihen”- luki viesissä. Olin otettu pyynnöstä. Hän oli tuottajana Le voyage – Matka maailman ympäri esityksessä.
Lupauduttuani vasta tajusin sen kuuluvan Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoon. Harjoituksia oli tulossa intensiivisesti kahden viikon ajan ja esityksiä Merikaapelihallissa kolmesti.

En ole ollut esiintymisryhmässä sen päiväkodin joulujuhlien jälkeen. Jännitti. Innosti ja kauhistutti. Ryhmässä meitä oli kolmekymmentä esiintyjää. Kansalaisuuksia kaikkiaan kuudesta maasta. Kaikilla oma taustansa tanssin parissa ja sitten olin minä, joka on tanssinut Sudanissa katujuhlissa ja kotona pelleillessä.
Ohjaaja Matti oli mukava. Huumori miehiä. Hänen kanssaan harjoiteltiin Fitjin saarten, tangon, salsan ja humpan askeleita. Uskoin pikään ennnen kenraaliharjoitusta, että tämä on ihan naurettavaa, mutta ompahan kokeillut millaista on olla tekemässä taidetta. En ollut kertonut kotiin harjoituksistani.

Kahdessa viikossa kaikki oli kasassa. Äänet, valot, askeleet, puvut ja mieli. Ryhmä tiivistyi 38 tunnin betonilattian hakkaamisen jälkeen. Polvet olivat tosin rasittuneet ja sukkiin pinttynyt hien haju. Olin vakuuttunut vasta kun tulimme kenraaliharjoituksiin ja Merikaapelihalli oli täynnä 60 kuoron ja orkesterin jäsentä. Korkeita sopraanoja ja matalia ääniä poukkoili seinissä ja kaikuivat hallin korkeuksiin. Ensimmäisenä yleisönä meillä oli lapsi- ja koulu ryhmiä. He olivat uskomattoman hyviä. He kommentoivat kaikkea ja ilmaukset tulivat häpeämättä ja suoraan. He nauroivat taitavan sopraanon hoilotuksille, katsoivat valopiuhoja ja lavasteita samaan aikaan, kun lavalla tanssi kolme ammattitanssijaa. Kiinnitettiin sellaisiin asioihin huomiota, mihin me aikuiset emme osaa. Lapset ovat aitoja ja kriittisiä. Harjoitusten jälkeen kerroin kotona osallistumisestani esitykseen.

Ensi ilta- meni erittäin hyvin. Oli juttu Helsingin Sanomissa. Tiimimme oli adrenaliinia täynnä vielä viimeisessä esityksessä. Olin iloinen, että osallistuin tähän matkaan. Ilman sitä, en olisi tavannut niin positiivisia ja tarmokkaita ihmisiä. En olisi tiennyt, että tangossa liikutaan aina kakka jäykkänä. En olisi tiennyt kuinka nostaa silmälasit nenälle seksikkäästi. Enkä olisi tiennyt pystyväni tanssimaan muita kun oman maan tansseja.
Kuten ohjaajamme hyvin sanoi: ” Monikulttuurisia tanssikursseja pitäisi sisällyttää kotouttamiseen”

ARS11

2011-08-12T12:00:00.000+03:00

Istun Kiasman kahvilassa.

Olen kiertänyt ARS11 näyttelyn kymmeniä kertoja opastaen, ystävien kanssa, yksin ja seuraillen muita. Monet teokset herättävät minussa positiivisesti voimakkaita tunteita ja toiset ärtymystä ja en ihan ymmärrä- ilmeitä.

Voimakkaimpia tunteita herättää minussa El Anatsuin rautainen kierrätysteos aulassa. Sen massiivisuus, värit ja raudan terävät pinnat on mahtava yhdistelmä Kiasman niin pelkistettyyn valkoisiin seiniin ja linjoihin. Neljännen kerroksen rampista näkee parhaiten sen koon suhteessa vieressä käveleviin ihmisiin. Sieltä pystyy myös erottamaan kaikki rautalangat, rautapalojen epäsymmetrisyyden, ruosteen ja pienet yksityiskohdat palojen väreissä. Se on mielestäni parhaimpia teoksia näyttelyssä. Muista elävästi vielä, kun näin sen ensimmäistä kertaa avajaispäivänä ja tyrmistyin sen kauneudesta.

Epämiellyttäviä tunteita minussa herättää kaksi teosta; Elina Salovaaran Nunna valokuvat (4.krs) ja Samba Fallin videoteos (5.krs). Molemmat saavat karvat pystyyn ihan toisesta syystä kun ihastumisesta.

Nunna valokuvat ovat hyvin ristiretkiin leimautuvia ja esittelyteksteissä ei kerrota enempää niiden tarkoituksesta. Ärsyttää myös esittelytekstin kohdat missä taiteilijan ystävät kertovat hänen näyttäneen Neitsyt Marialta. En näe mitään yhteistä feikatussa nunnassa ja Neitys Mariassa. Haastattelimme Salovaaraa teoksestaan Maailma Kylässä festivaaleilla kesällä Kiasman Kultujen (kulttuuritulkkien) kanssa ja en saanut vakuuttavuutta enkä uutta näkökulmaa katsoessani valokuvia. Vaikka kuvat ovat lavastettuja niistä näkyy mielestäni keskeneräinen työ. Haluaisin tietää, mitä taiteilija pyrki saavuttamaan tehdessään teosta?

Samba Fallin video taas on vain karmaiseva sen todenmukaisuudella. Video kertoo mielestäni ihmisten materialisoitumisesta, työnarkomaniasta, uniongelmista ja epätasapainoisesta maailmasta, jossa syötetään sairauksia, lääkkeitä ja valmiita ajatuksia heikoille ihmisille.

Nämä ovat mietteitäni muutamasta teoksesta näyttelyssä. Muutkin teokset ovat myös keskustelua herättäviä ja ovat varmasti jollekkin toiselle paljon miellyttävämpiä.

***

Kuten aikaisemmin mainitsin, pidän yksityiskohtien etsimisestä ja vaihtoehtoisesta katselutavasta näyttelyissä. Näin erittäin tuttu teos saa uusia ulottuvuuksia ja alkaa kiinnostamaan enemmän. Kerro teille muutaman nippeli tiedon ARS11:sta.

Georges Adéagbon Mannerheimin ja Napoleonin kohtaaminen- teoksessa läytyy 19 Napoleonin ja 11 Mannerheimin kuvaa, 30 puuesinettä, 5 tölkkiä, 39 helminauhaa, 4 pulloa ja yksi puhelin. Ja Romuald Hazoumenén Sateenkaarikäärmeessä on 478 kanisteria.

Kyllä, laskin kaikki.

Trenditietoiset on tärkeä kohderyhmä

2011-08-01T15:54:00.000+03:00

Kesän aikana on yhä enemmän ilmestynyt nuorten aikuisten järjestämiä ex-tempore tempauksia ja tapahtumia eripuolilla Helsinkiä. On ollut vesisotaa rannalla, tanssijaisia, yö- pyöräilyä ja puisto piknikkejä. Ja ravintola päivät ovat vielä edessä. Listaa näistä itse ohjautuvista ja facebookin kautta leviävistä tapahtumista voisi jatkaa loputtomiin.

Nykyään ei tarvitse isoa tapahtumajärjestäjää organisoimaan ihmisten tapaamisia ja tarjoamaan heille kulttuuria, kun sen voi tehdä itse. Kaupunkilaiset ovat entistä tietoisempia siitä, mitä he haluavat ja millaise verkostoitumismahdollisuudet erilaiset tempaukset tarjoavat. Puhumattakaan tyylistä ja näyttäytymisen tärkeydestä trendikkäässä seurassa. Tapahtumissa näkee mikä on tämän hetkinen vaate, musiikki, meikki ja hiusmuoti. Ollaan pukeuduttu persoonallisesti. Tapahtumiin osallistuessasi tunnet olevasi osa maailmaa, joka on määrätietoinen, varakas, monikulttuurinen, rohkea, kaunis ja trenditietoinen. Se maailma on Helsinki. Ja sitä nämä nuoret (22-35v) aikuiset ihmiset markkinoivat minne menevät; Milanoon, New Yorkkiin, Madridiin ja Pariisiin. Heidän tietoisuus omasta identiteetistään antaa hyvän kuvan tulevaisuuden Suomesta.

Toivottavasti näitä ihmisiä pystyisimme hyödyntämään ja heille myös tarjoamaan sellaista mistä he voisivat puhua ystävilleen maailmalla.

He ja heidän ystävänsä ovat valmiita maksamaan laadusta ja elämyksistä.

Pidemmän päälle uskon, että koko pääkaupunkiseutu alkaa kehittymään entistä enemmän avoimemmaksi, ihmisläheisemmäksi ja Eurooppalaistuu hyvää tahtia. Asioilla kun on taipumus levitä. Ja onneksi hymy tarttuu.

Wisam, Linnunlaulusta.

Cafe Cardemumma klo 8

2011-07-21T10:49:00.000+03:00

Olen Wisam ja olen aikeissa päivittää kuudenviikon ajan tätä blogia. Opiskelen kulttuurituottajaksi ja olen naimisissa suomalaisen insinöörin kanssa.

Blogia kirjoittaessani tarkoituksenani olisi kuvata ja tuoda esille mielipiteitäni olemassa olevista kulttuuri pläjäyksistä ja toivon mukaan uuttakin pohdittavaa Valtion Taidemuseon henkilökunnalle ja niille jotka lukevat tätä blogian. Kirjoitukseni ovat hyvin usein kysymysmuodossa, pohdiskelevia ja kyseenalaistavaa. Mukaan saattaa mahtua hyvin surkeaa sarkasmia maahanmuuttajista ja ulkomaalaisista. Koska itsekin olen sellainen.

Aikomuksenani on myös kirjoittaa teille joka kerta eri kahvilasta, jostain päin Helsinkiä. Mielestäni kahvi, kirjoitus ja elämykset, kaikessa kirjossa, ovat erottamaton kolmikko.

Kirjoitan teille nyt Kallion Cardemummasta, vakiopaikastani. Kaarlenkadun ja Helsinginkadun vilkkaasta kadunristeyksestä. Sivistyneen kahvilan naapurissa on baari ja legendaarinen Arlan sauna. Toivon mukaan pääsen kokeilemaan sitäkin jossain vaiheessa tätä kuutta viikkoa. Viereisessä pöydässä istuu työmiehiä. Heistä yksi on nainen. Varpusia lentelee pään ympärillä hakien onnea pullapalasesta. Kello on 8 ja on torstai aamu. Ilmassa tuoksuu tupakan, kahvin, työtä tehneen miehen haju sekä hieno Diorin parfyymi. Yhtäkään ulkonäöltään maahanmuuttajaa ei näy, ellei minua lasketa.

Ihmiskirjo on laaja ja niin on myös heidän tyylinsä, kävelynsä ja kulkupelinsä. Silti kaikki tuntuu menevän aika saman rytmin mukaisesti. Kunnes minisortseihin varustautunut naislenkkeilijä ohittaa kahvilan ja kaikkien työmiesten päät kääntyvät. Vilkaisen naistyömiestä, hän katsoo sivusilmällä, ilmeettömänä lenkkeilijää. Sekunnin paussi ja kaikki jatkuu kun ei olisi mitään tapahtunut.

Jos olisin Pariisissa, tässä soisi musiikkia. Hiljaa kaiken taustalla.

Missä Kallion katusoittajat? Miksi kaikki on keskustassa, tämänhän pitäisi olla se paikka missä musisoidaan. Olen huomannut, että keskustassa katusoittajat alkavat entistä enemmän jakaa ristiriitaisia mielipiteitä ohikulkijoissa- Pelkästään Ateneumin ympärillä normaalina arkipäivänä näkee monen maalaista musisoijaa. On romanialaista jazzia, on suomalaista kattila improa ja hyvällä tuurilla venäläistä viulunsoittoa, tanskalaista flyygelillä taiturointia ja virolaista nokkahuilua. Kaikki tarjonta on ilmaista ja vapaaehtoisesti nautittavaa. Mutta missä Kallion soittajat ovat?

Ja miksi Romanialaisia ja itä naapurin maiden musisoijia katsotaan pidempään ja arveluttavammin? Onko se parempaa musiikkia hakata kattiloita tai hinata flyygeli keskelle rautatientoria, kuin soittaa viululla tuttuja ja erittäin vaikeita sinfonioita?

Toissa päivänä vietin päivän vain pyörien Ateneumin ympäristössä tarkkailemassa soittajia ja ihmisiä. Ateneumin edustalla puolenpäivän aikaan soitti romanilainen saksofonisti. Soitto oli hyvin jatsahtavaa. Iloista ja menevää. Kukaan ei näyttänyt kiinnittävän häneen mitään huomiota. Toisella puolella lähellä Aleksanterinkatua soittaa mies xylofonia. Soitto oli haikeaa ja surullista. Ei minun makuuni.

Häntä kuvaa ryhmä aasialaisia naisia ja kivetyksellä istuu lapsiperhe. Hänen hatussaan kiiltelee kahden euron kolikoita. Musiikki on tasoltaan samaa saksofonistin kanssa.

Ei voida väittää etteikö kukaan kävele Ateneumin edustalta tai romanin paikka olisi huono. Valikoivatko ihmiset soittajansa?

Palataan aiheeseen, miksi Kalliossa ei ole katusoittajia. No koska täällä ei ole turisteja käveleskelemässä. He kurvaavat tänne vain bussilla.

Kyllä, Kallioon on saatava kävelykierroksia turisteille. Missä käytäisiin kaikissa vintage ja design kaupoissa, katseltaisiin rakennuksien koristeluja, portteja ja laskettaisiin paloautojen sireenien ääniä.

Työmiehet lopettavat kahvittelu hetkensä. Tähän mennessä ambulansseja on mennyt 2 ja paloautoja 3. Naapuri terassilla kaljoittelemassa istuu 5 henkilöä. Mies jolla on korkokengät ja sortsit on kävellyt neljästi ohi. 22 raitiovaunua on kolistellut edestäni, 4 koiraihmistä ylittänyt Kaarlenkadun suojatien punaisissa (mäyräkoira, dalmatialainen, joku spanieli, ja bulldog).

Kello on 9 ja on torstai aamu Kalliossa.

Ensikertaan.

Outin harjoittelu päättyi / Outi has left the building

2011-07-01T17:51:00.003+03:00

Eilen vietimme Kehyksessä läksiäisiäni, sillä oli harjoitteluni viimeinen päivä. Sain lahjaksi Lapin taika -julkaisun. Harjoitteluni oli oikein antoisa ja opettavainen. Viihdyin oikein hyvin Kehyksessä ja Kulttuuria kaikille -palvelussa mahtavien työkaverien ansiosta. Siitä kiitos koko Kehyksen väelle, ja erityisesti Sarille, Auralle ja Ahmedille!

Minun osuuteni tämän blogin pitämisessä päättyy tähän, mutta blogia saattaa jatkaa joku muu - pidä siis linkki tallessa!

Yesterday was my last day at Kehys and we had a farewell party. I got a book about Lapland's Magic exhibition as a farewell present. I really enjoyed my time at Kehys, thanks to all the awesome colleagues! I would like to thank especially Sari, Aura and Ahmed.

Somebody else may continue this blog after me, so please keep this blog in your link list!

Avustajakoira / The service dog

2011-06-30T18:30:00.000+03:00

Ateneumissa on töissä myös koira, nimittäin Sari Salovaaran avustajakoira Ninnu. Avustajakoira toimii liikuntavammaisen henkilön apuna. Se voi esimerkiksi nostaa pudonneita tavaroita, avata ovia, vetää pyörätuolia ja laittaa valot päälle.

Lisää tietoa avustajakoirista saat Avustajakoiraliiton sivuilta.

I might be surprising, but there is a dog working in Ateneum art museum every day. She is Ninnu, Sari Salovaara's service dog. Service dogs help physically diabled people. They can for example pick up objects, open doors, pull a wheel chair and switch on lights.

You can search more information about service dogs on the Assistance Dogs International, Inc. website.

Symboliasiaa / About symbols

2011-06-29T14:05:00.002+03:00

Symbolit ovat hyviä viestinnän apuvälineitä, sillä niillä ohitetaan monta ongelmaa. Niitä ymmärtääkseen ei tarvitse osata tiettyä kieltä tai tarvitse olla lukutaitoinen.

Olen tänään päivittänyt Kulttuuria kaikille -palvelun symbolipankkia ja lisännyt sinne esimerkiksi Helsinki kaikille -projektissa luotuja symboleja.

Symbols are very useful - to understand them, you don't have to know a certain language or be able to read. Today I have updated Culture for All Service's websites and added some new symbols there.

Mutta mikä se Kehys on? / What is Kehys?

2011-06-23T10:25:00.000+03:00

Tässä selvitän hieman, mitä tekemistä Kulttuuria kaikille -palvelulla on Kehyksen ja Valtion taidemuseon kanssa. Itselläni kesti jonkin aikaa hahmottaa, miten ne liittyvät toisiinsa. Kulttuuria kaikille -palvelu on hallinnollisesti Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikön alla, mutta sillä on erillisrahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

First some vocabulary:
OKM = The Ministry of Education and Culture
Valtion taidemuseo = The Finnish National Gallery
Ylijohtaja = General Director
Kehys = The Community Relations and Development Department
Kulttuuria kaikille = The Culture for All Service
Ateneum, Sinebrychoff, Kiasma = The museums of Finnish National Gallery
Kuvataiteen keskusarkisto = The Central Art Archives

In the video I'm explaining what The Culture for All Service has to do with Kehys and The Finnish National Gallery. The Culture for All Service is under Kehys and Finnish National Gallery's administration, but it has separate funding from The Ministry of Education and Culture.

Neuvotteluhuone, sopimus ja kakkua / The meeting room, a commission agreement and some cake

2011-06-22T15:21:00.015+03:00

Tässä näkyy Kehyksen neuvotteluhuone. Teimme tänään opinnäytetyön yhteistyösopimuksen Sarin ja ohjaavan lehtorin kanssa. Teen opinnäytetyönäni saavutettavan viestinnän oppaan kulttuuritoimijoille, ja työn tilaajana on Kulttuuria kaikille -palvelu. Sopimuksen kunniaksi voinkin syödä Tuulan leipomaa herkullista kakkua!

Here you can see the meeting room of Kehys. Today I made a comission agreement with Culture for All Service about my thesis. I'm going to write a guide about accessible communication for the organizations of the culture field. To celebrate that we can eat some delicious cake that Tuula has baked for the people of Kehys!

Terveyttä kulttuurista -verkoston kokous / A meeting of The Health From Culture Network

2011-06-17T08:43:00.001+03:00

Olimme eilen Auran kanssa Terveyttä kulttuurista -verkoston kokousessa. Verkoston tehtävänä on kerätä ja jakaa tietoa siitä, kuinka kulttuuria ja taidetta voi käyttää terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä.

Yesterday we were at a meeting of The Health From Culture Network. The network gathers up and distributes information about how art and culture can be used in advancing health and well-being.

Kaikki HUMAKiin! / HUMAK for all!

2011-06-15T16:08:00.004+03:00

Videossa Humanistisen ammattikorkeakoulun eli HUMAKin lehtori Terhi Dahlman kertoo maahanmuuttajille suunnatusta ammattikorkeakouluopintoihin valmentavasta koulutuksesta. Työväen Akatemian ja HUMAKin järjestämä koulutus on suunnattu maahanmuuttajille, joilla olisi muuten vaikeuksia päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun esimerkiksi puutteellisen suomen kielen taidon takia. Koulutus on ilmainen ja kestää kaksi vuotta. Koulutuksen suorittaneet saavat hakukelpoisuuden HUMAKin kulttuurituotannon koulutusohjelmaan riippumatta aiemmasta koulutustasosta. Valmentava koulutus sisältää muun muassa kieliopintoja ja HUMAKin avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, mikä lyhentää mahdollista opiskeluaikaa HUMAKissa vuodella.

Koulutus alkaa tammikuussa 2012 ja siihen voi hakea jo nyt. Lähetä osoitteeseen ari.niemi(a)akatemia.org avoin hakemus, jossa kerrot kuka olet, millaisia kultturialan harrastuksia tai kokemusta sinulla on, mitä olet aiemmin opiskellut ja miksi haet koulutukseen. Liitä hakemukseen yhteystietosi.

Lisätietoja HUMAKin ja Työväen Akatemian verkkosivuilla.
_______

Terhi Dahlman, a teacher of HUMAK University of Applied Sciences, tells about a new education which prepares immigrants with lesser knowledge of Finnish or some other difficulties, that may prevent them from getting into a institution of higher education. The education is free and it is two years long. It consists for example of Finnish studies and Open HUMAK courses. After completing this education you get qualifications to apply to Degree Programme in Cultural Management in HUMAK.

The education starts in January 2012 and you can apply already. Send a free form application to ari.niemi(a)akatemia.org. Tell in the application who you are, what kind of cultural hobbies or experience do you have, what have you studied before and why do you apply to this education. Remember to add your contact information.

More information will be published during summer at HUMAK's and Työväen Akatemia's website.

Radio Valo

2011-06-14T16:00:00.002+03:00

Radio Valo on kehitysvammaisten toimittajien internetmedia-asema, jolla julkaistaan pääasiassa lyhytelokuvia. Asemaa ylläpitää Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry.

Siirry Radio Valon sivuille tästä. Osa Radio Valon lyhytelokuvista on suomeksi, osa englanniksi puhuttuja tai tekstitettyjä.

Radio Valo ("Radio Light") is an internet media station, which publishes mainly short films. Radio Valo is maintained by Lyhty Association and mentally disabled journalists. Some of the short films are spoken or subtitled in English.

Radio Valo's website

Voi ei! / Oh no!

2011-06-14T08:27:00.000+03:00

Nyt remonttimiehet ovat peittäneet meidän ikkunamme! Kuinka masentavaa. Sinne meni hyvä näkymä.

Now they have covered our window! How depressing. Our perfect view is gone.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Cross Over / Ministry of Education and Culture & Cross Over

2011-06-10T09:18:00.000+03:00

Olimme eilen Sarin ja Ahmedin kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön saavutettavuustyöryhmän kokouksessa. Siellä käsiteltiin muun muassa kulttuurituottajia, mikä oli mielestäni erityisen mielenkiintoista. Kokouksessa esiteltiin myös kansainvälistä kulttuurituotannon ENCATC-konferenssia, joka pidetään Helsingissä lokakuussa. Tätä konferenssia voin suositella kaikille kulttuurituottajille!

Illalla menimme myös vammaispoliittisen taiteen festivaali Cross Overin avajaisiin. Festivaali jatkuu sunnuntaihin asti. Festivaalia järjestää Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry.

I was at Ministry of Education and Culture with Sari and Ahmed yesterday. There were a meeting of Ministry's accessibility team. It was very interesting, because we talked about cultural management and how even the people who are working in culture field don't always know, what a cultural manager or producer can do. We also got information about an international conference that is held in Helsinki in October. I recommend this seminar to every colleague!

More information about the conference: ENCATC

´We also went to the opening ceremony of Cross Over Festival. The festival presents disability art and is organized by EUCREA Finland.

Kovasikajuttu / The Punk Syndrome

2011-06-09T14:16:00.002+03:00

Odotan innolla vuonna 2012 valmistuvaa elokuvaa Kovasikajuttu. Se tulee olemaan ensi vuoden kovin dokumenttielokuva! Suosittelen tätä todella! Kovasikajuttu kertoo punk-bändistä nimeltä Pertti Kurikan nimipäivät, joka on alkanut niittää mainetta Suomessa ja ulkomaillakin. Bändi oli esimerkiksi viime vuonna kiertueella Saksassa.

Katso traileri Vimeosta. Traileri on suomeksi ja siinä on englanninkieliset tekstitykset.

I'm so excited about this document film that is coming out next year. Kovasikajuttu - The Punk Syndrome tells about a Finnish punk band called Pertti Kurikan nimipäivät. It is going to be the coolest document film of year 2012! Pertti Kurikan nimipäivät is becoming very popular in Finland and even abroad. The band had a tour in Germany last year.

Watch the trailer on Vimeo. The trailer has English subtitles!

Selkokeskuksen neuvottelukunnan kokous / The Plain Language Center

2011-06-08T10:18:00.002+03:00

Olimme eilen Auran kanssa Selkokeskuksen neuvottelukunnan kokouksessa. Kokouksessa esiteltiin muun muassa läsombud-hanke ja puhuttiin siitä, pitäisikö selkokieli-sanan sijasta alkaa käyttää sanaa selkosuomi. Selkosuomella on samat kielioppisäännöt kuin suomen kielessä, mutta se on yleiskieltä helpompaa ja ymmärrettävämpää. Lisää tietoa selkosuomesta Selkokeskuksen sivuilta.

Lisää tietoa läsombud-hankkeesta ruotsiksi / Läs mer om läsombud på svenska: LL-Center

Osallistu keskusteluun siitä, mikä olisi hyvä suomennos sanalle läsombud. Ehdotuksia voit esittää Selkokeskuksen Facebook-sivuilla.

We went to The Plain Language Center to a meeting with Aura. In the meeting we talked about a project called "läsombud". We also discussed about should the word "plain language" be changed to "plain Finnish". More information about plain language: The Plain Language Center

Viikkoraporttia

2011-06-03T08:51:00.001+03:00

Tässä kerron vähän tämän viikon puuhistani näin aamutuimaan.

Lisää tietoa Lapin taika -näyttelystä saat täältä.

Julkisivuremontti / The renovation

2011-05-31T15:55:00.006+03:00

Tänään rakennustelineet kohosivat pikku hiljaa seinän viereen ja yhtäkkiä ikkunan takana kolistelikin työmiehiä.

Ateneumin julkisivun kunnostustyöt kestävät lokakuun loppuun saakka. Ateneumia ei suljeta remontin vuoksi.

I was surprised that suddenly there were men walking behind our window. The renovation of Ateneum's facade will continue till October, but Ateneum stays open.

Rautatientori

2011-05-30T16:35:00.000+03:00

Niin kuin jo aiemmin mainostin, täältä työhuoneestani on aika huimat näkymät Rautatientorille. Pöydän äärestä voi koko ajan seurata mitä mielenkiintoista ulkona tapahtuu. Esimerkiksi tänään torilla puretaan Maailma kylässä -tapahtuman rakenteita. Valitettavasti sää on vähän harmaa eikä kaikki näy selvästi ikkunan läpi.

As you can see I've got quite nice view through my window! It's quite interesting to watch what is happening at Rautatientori. Today they are cleaning up The World Village Festival, which was held this weekend.

Muistikirja / The notebook

2011-05-30T15:47:00.000+03:00

I wouldn't manage without my notebook.

Uudistetun sivuston julkistamistilaisuus / The publication event

2011-05-27T20:53:00.005+03:00

Torstaina 26.5. oli Kulttuuria kaikille -palvelu uudistetun verkkosivuston julkistamistilaisuus. Sivuston saavutettavuutta on kehitetty entisestään eri asiantuntijoiden avulla ja se sai muun muassa Selkokeskuksen myöntämän selkologon. Tilaisuus pidettiin Kiasmassa, joten tarjolla oli muun muassa virallisia ARS-leivoksia.

Tilaisuudessa oli myös tekstitulkkaus, joka näkyy vasemmassa reunassa.

Culture for All Service renewed it's web pages. I filmed this at the publication event of the renewed website. The event was in Kiasma Museum of Contemporary Art. Check out the official ARS-cakes!

Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris / A meeting at Iiris

2011-05-27T20:16:00.001+03:00

Olin kuvailutulkkaustoimikunnan kokouksessa Iiriksessä maanantaina 23.5. Itse kokouksessa en kuvannut, mutta tässä näette vähän millainen paikka Iiris on.

Iiriksessä näkövammaisen on todella helppo liikkua, sillä siellä on selkeät kontrastivärit, taktiileja käytävillä ja muun muassa puhuva hissi. Taktiili on lattiassa oleva koho- tai päällystekuvio, jota on helppo seurata vaikkapa kepillä tunnustellen.

Kuvailutulkkaus on jonkin nähtävän asian kuvailua. Esimerkiksi elokuvan kuvailutulkkauksessa kerrotaan niitä asioita, joita elokuvan yleisö ei voi kuuloaistin perusteella päätellä, esimerkiksi henkilöiden ulkonäköä tai maisemaa.

A meeting at a center valled Iiris. Iiris is maintained by Finnish Federation of the Visually Impaired (FFVI). In Iiris there are a lot of tactiles on the floor, strong contrast colours and a talking elevator, so it is very easy to move inside Iiris even if you are visually impaired. More information: FFVI

Festivaalikysely ja kirjasto

2011-05-27T20:05:00.000+03:00

No niin! Millään muilla sanoillahan blogivideota ei voi aloittaa... Tämä on kuvattu perjantaina 20.5.2011. Esittelen päivän puuhiani ja Kulttuuria kaikille -palvelun kirjastoa.

Hetkinen...

2011-05-27T14:55:00.000+03:00

Olen pahoillani että blogin päivitys on viikon jäljessä. Materiaalia olisi kyllä, mutta olen kohdannut todella ärsyttäviä teknisiä ongelmia. Itseänikin harmittaa, varsinkin kun ne asiat jotka minun pitäisi tehdä olisivat niin pieniä ja helppoja, jos tekniikka vain toimisi. Videoita on siis tulossa, mutta joudutte vielä jonkin aikaa odottelemaan...

Utopiaa?

2011-05-20T15:11:00.002+03:00

Tänään järjestetään jo toinen Utopia-klubi, joka on ihan oikeasti kaikille - esteetön, ilmainen, asenneilmapiiriltään ystävällinen. Utopiakin voi siis olla totta.

Utopia-klubin kotisivut

Työpiste / The desk

2011-05-20T14:55:00.002+03:00

We are right at the center of Helsinki. I can see the National Theatre from the window!

Ekan päivän tunnelmia

2011-05-20T14:51:00.002+03:00

Tässä ensimmäisenä harjoittelupäivänä kuvattu pikku pätkä. Täytyy opetella puhumaan vähän kovempaa! Tällä kertaa editointiohjelma ei suostunut yhteistyöhön, joten tämä on täysin leikkaamatonta materiaalia.

Blogi pystyssä! / Welcome to my blog!

2011-05-20T10:07:00.005+03:00

Hei kaikille!

Nyt on Kulttuuria kaikille -palvelun harjoittelijan videoblogi pystytetty. Aloitan blogini kuitenkin kirjoittamalla, sillä vaikka ensimmäiset pätkät on kuvattu, niitä pitää vähän leikata ennen blogiin siirtoa.

Olen siis Outi ja opiskelen kolmatta vuotta kulttuurituottajaksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Aloitin harjoitteluni tällä viikolla.

Tervetuloa katsomaan, kuuntelemaan ja lukemaan blogiani. Aion esitellä pieniä paloja Kulttuuria kaikille -palvelun ja Valtion taidemuseon arjesta sekä kertoa kulttuurin saavutettavuuteen liittyvistä asioista.

Hello everyone!

I'm Outi, the new trainee of Culture fo All Service. I study cultural management at Humak University of Applied Sciences. Unfortunately most of the videos of this blog will be in Finnish, ut I try to write an English summary to every post. Welcome to watch and read my blog!

In this blog I focus on the work I do, things realted to accessibility and Finnish National Gallery.